Sähköä! – Toivoa MS-taudin ja selkäydinvaurioiden hoitoon kantasoluista

Saatat tietää, että monet asiat tapahtuvat vartalossasi siksi, että aivosi lähettävät erilaisia sähköisiä signaaleja eri ruumiinosiin. Mutta tiesitkö, että nopein hermoimpulssi liikkuu nopeammin kuin nopein Formula 1 -kilpa-auto, yli 400 kilometriä tunnissa? Kuten sähköisten piuhojen myös hermojen täytyy olla hyvin eristettyjä varmistaakseen tehokkaat ja keskeytyksettömät sähköiset signaalit. Rasvainen materiaali nimeltään myeliini on hermokuitujen ympärillä oleva eriste.

 

“Nopein hermoimpulssi liikkuu nopeammin kuin nopein Formula 1 kilpa-auto, yli 400 kilometriä tunnissa?”

Monissa sairauksissa, kuten multippeliskleroosissa eli MS-taudissa myeliini vähitellen hajoaa, ja hermot eivät pysty enää välittämään tehokkaasti signaaleja aivojen ja vartalonosien välillä. Tämä aiheuttaa monia oireita, kuten vaikeuttaa kävelyä, huonontaa näköä, saa aikaan turtuneisuutta ja muistamisvaikeuksia. MS-tauti ja sen sen aiheuttaja on edelleen mysteeri.

hsp_infographics_v1_FI_1

Ennen tutkijat ajattelivat, että vain hermosolut voivat tuottaa myeliiniä. Ihmisen varaosat -projektitiimimme sai sittemmin selville, että myös muut solut pystyvät korjaamaan myeliinivahinkoja. Meeri Mäkinen on yksi tutkijoista, jotka tekevät hermotutkimusta oligodendrosyyteistä, eli soluista, jotka myös pystyvät korjaamaan myeliinivahinkoja. “Tässä minulla on yksi solu, vain yksi. Huomasin, että sillä on huomattavan mielenkiintoinen sähköinen virtaus”, Meeri sanoo ja hyppää samassa tuoliltaan tutkimaan solua tarkemmin. Jokainen solu on tärkeä hermotutkimuksessa – jopa yksi ainoa solu voi tuoda uutta tietoa, joka vie tutkijoita eteenpäin.

DSC_7284_e

Aikaisemmin kaikkea hermotutkimusta tehtiin ja testattiin eläimillä. “Eläinsolut eivät toimi tarkalleen samalla tavalla kuin ihmisen hermosolut”, Meeri muistuttaa. “Täällä Ihmisen varaosat -projektissa me pystymme kasvattamaan hermosoluja kantasoluista meidän laboratoriossamme. Samaan aikaan pystymme seuraamaan, kuinka hermot verkostoituvat toisiinsa ja voimme saada tietoa eri sairauksista. Tavoitteenamme on muodostaa kokonaisvaltainen tautimalli MS-taudista ymmärtääksemme sairautta paremmin ja voidaksemme kehittää sen hoitoa. Emme ainoastaan saa luotettavaa tietoa aivoihin liittyvistä sairauksista, vaan voimme myös vähentää eläinkokeiden määrää.”

DSC_6321

On lääkkeitä, jotka voivat vähentää MS-taudin aiheuttamia oireita ja kohtauksia tai hidastaa vammautumisen etenemistä. MS-tautiin ei kuitenkaan ole parannusta. Ihmisen varaosat -projektissa yritämme ymmärtää ihmisen myeliinituotannon toimintaa, ja sitä mitkä solut tai millainen ympäristö voisi korjata tai edistää myeliinituotantoa. Tulevaisuudessa saatamme voida auttaa kantasoluhoidon avulla ihmisiä, jotka kärsivät myeliinin puutteesta johtuvista sairauksista.

Tavoitteenamme on tutkia, kuinka voimme edistää myeliinituotantoa tai tehdä siitä nopeampaa ja samalla hoitaa MS-tautia tai selkäydinvaurioita.

Share the story